Kategorian ‘Makalu 2013’ arkistot

torstai 23. toukokuu 2013 7:20

Makalun huippu 22.5.

Terveisiä Makalun perusleiristä! Saavuin tänne vuoren ”juurellle” perusleiriin 5700 metriin 24.4. Toivoin saavani mahdollisuuksia huippuyritykseen 15.5. mennessä. Toisin kävi! Maltti ja kärsivälisyys kuitenkin lopulta palkittiin, vaikka kausi venyikin ja kotiinpaluu viivästyi.

Laskeuduin viimeisen kerran vuorelta tänään 23.5. – huipun kautta käyneenä! Sääolot ovat olleet hyvin vaihtelevat, mutta 22.5. jälkeiselle jaksolle luvattiin vihdoin laantuneita tuulia suihkuvirtausten siirtyessä meistä kauemmas. Näinpä lähes koko perusleiriporukka tähtäsi samaan päivään poislukien puolalais-italialaiset (3 hlöä) ja yksi amerikaano. Kaiken kaikkiaan porukkaa taisi olla kolmattakymmentä, joista puolet karkeasti nepalilaisia oppaita ja toinen puoli siis opastettavia Himalaja-seikkailijoita. Yksi oli käynyt jopa Aconcagualla ja mikäpä olisikaan sopivampi looginen seuraava askel, kuin Makalu?

Päivä kerrallaan sirkus eteni aiemmin perustettuihin leireihin tukeutuen Makalu-la -solaan (7400 m.) 20.5. ja 21.5. kunkin ”hyökkäysleiriin”. Omani laitoin huippupäivänä ylitettävän jäävirran laitaan 7700 metriin. Näkö-, muttei huutoetäisyydelle leiriytyi saksalaisseurue. Nämä olivat koko kauden kytänneet pääsyä Makalun upealle länsipilarille, mutta eivät olleet päässeet kovinkaan ylös tuulten vuoksi. Pätevän oloista jengiä ja lähettivät Suomeen kovasti terveisiä.

Makalu_false-summit_22052013

Herätyskelloni soi klo 22:00, mutta uni maittoi ja siirsin hälytystä tunnilla eteenpäin. Teltasta kaivauduin ulos 23:30 ja lähdin painelemaan jäävirrassa näkyvien valojen perään. Asian Trekkingin ryhmä oli lähtenyt leiristään parisataa metriä alempaa jo kahdeksalta! Liityin letkaan ja paineltiin jäälohkareikon jälkeen helppoa lumirinnettä kohti ns ’French Couloiria’, joka johtaisi reitin kalliokaistaleen halki huippuharjanteelle.

Aamu alkoi kajastaa, kun letka saavutti 8000 metriä. Jonon kärjessä alkoi kamala nepalilaisten käsien viittominen; ”Go back”, ”we can’t climb” ja ”we don’t have enough rope”! Siis mitä he#%tiä!? Firmat olivat opastamassa maksavia asiakkaita ja nyt köysi oli loppu 400 metriä huipun alapuolella!? Keli oli hyvä ja aamu vasta  valkenemassa. Mitä nyt?

Luojan kiitos, saksalaiskanuunat David, Hans ja Daniel olivat samassa letkassa! Pari kysyvää katsetta vaihdettuamme lähdimme saksalaiset ja minä tikkaamaan French Coiloiria. Kysymys oli, kuinka kovasti se olisi jäässä? Köyttähän meillä ei ollut ja parisataa metrinen ränni näytti suht jyrkältä. Lumi oli kuitenkin kohtalaisen hyvää ja päädyimme kunnialla kivikaistaleelle. Kalliolla, jota olisi luvassa parisataa nousumetriä, löysimme paljon vanhoja köysiä, joita seurata. Kiipeily oli kamalaa skrämbläystä ja huonoa sellaista.

Valehuippu ja  päähuippukin pamahtivat lopulta näkyviin ja homma näytti varsin hyvältä. Tuuli oli järkyttävä enkä muista koskaan olleeni vuorella niin kylmissäni, kun pääsimme kauniille huippuharjanteelle 8300 metriin! Ja herrajjumala mikä pudotus avautui Kiinan puolelle! Omat kuvat jäivät ottamatta, mutta muistelin kymmeniä huippuharjanteesta ja valehuipusta näkemiäni kuvia. Siinä ne nyt olivat ihan oikeasti ja minä olin tässä!

David paineli edeltä ja kiipesi herkän näköisen valehuipun. Kaverit painuivat valehuipun taakse ja minä puuskutin perässä. Vasta valehuipun jälkeen avautuu ”se knife-edge ridge”, josta on nähty kuvia lukemattomissa yhteyksissä. Kamerani laukesi! Siis rikkoutui ja joka kuvaan tuli keskelle iso särö. Pamahtiko kenno halki kylmästä!? Aivan sama! Millään ei ollut väliä! Olimme Makalun huipulla klo 9:20. Kiipesin saksalaisten luo, mutta huippu on liian terävä kaikkien istua mukavasti ja otin oman paikkani hyvin vertikaalisesti nelisen kilometriä Kiinan maaperän yläpuolelta. Ihan hyvinhän tämä meni ”ilman draamaa” ja itse asiassa mukavasti näin ilman sherpa-showta.

Noh, huipulta pitää laskeutua pikimiten alas ja niinhän me teimme! Saksalaisten vauhdissa oli hankala pysyä, mutta päädyimme lopulta yhdeltä iltapäivällä leireihimme. Nukahdin. Heräsin ja havahduin pakkaamaan teltat ja kamppeet ja uupuneena laskeuduin kakkosleiriini (7400 m.). Huonosti Makalu-la:ssa nukutun yön jälkeen aamuseitsemältä 23.5. lähdin laskeutumaan ykkösleiriini (6650 m.), jonka purettuani päädyin basecampiin (5700 m.). Olen perinteisesti kova vollottamaan huipulla. Nyt en saksalaisten nähden kehdannut, mutta perusleirissä tunteet purkautuivat. Olin juuri onnistunut kiipeämään Makalun ja palannut takaisin! Ja nyt, kun sain BC:ssä laitettua kuvat läppärille, tekee mieli vollottaa lisää! Eihän itse kuvissa ole mitään vikaa ja minä kun luulin, että ei kannata nähdä vaivaa, ”kun kenno on rikki”! Achtung! Onneksi Daniel lupasi meilata mulle huippukuvia, joita siis myöhemmin lisää. Ohessa kuva valehuipusta. Päähuippu on aivan sen takana.

Ei kiipeäminen suinkaan tähän lopu! Seuraava reissu vie Pakistaniin ällistyttävän kauniille Gasherbrum 1:lle (8068 m.) ja matka alkaa heti juhannuksen jälkeen 24.6. Siitä lisää, kun pääsen täältä ensin kotiin. Seuratkaa Twitteriä!

Samuli

perjantai 17. toukokuu 2013 7:21

Makalu BC

Makalu on osoittautunut kovaksi luuksi. Perusreitti ei ole kiipeilyllisesti erityisen haastava, mutta sääolot ovat olleet koko kamalat niin kauan, kuin olen vuorella, tai oikeastaan sen alarinteillä, ollut. Suurella vuorella on suuren vuoren sääolot ja olen oppinut, että 8,5 kilometrisellä vuorella tulee varautua huomattavasti kovempiin oloihin, kuin 8 kilometrisellä. Edellisvuosina pääsin Dhaulagirillä ja Shisha Pangmalla huippuyrityksiin hyvin nopeasti perusleiriin saapumisen jälkeen. Täällä pelin henki on toinen ja näyttää, että kaudesta tulee pitkä.

Kruksiksi on osoittautunut Makalu-la -solaan pääsy. Ykkösleiriini (6650m.) kiipeämiselle keli ei ole asettanut ongelmia, mutta sen yläpuolella 7300-7400-metrinen ”olkapää” tuntuu kanavoivan kaiken tuulen ja siis estävän pääsyn ylärinteille. Pääsin luiskahtamaan Makalu-la:han 5.5., perustamaan kakkosleirini 7400 metriin ja viettämään siellä yhden tuulisen yön. Tuon sopeutumisretken jälkeen luulin pääseväni pian kyttäämään säätä huiputusyritykseen.

Makalu_16052013_2

 

Pientä ikkunaa luvattiin 18.5., mutta sitä ennen pääsy Makalu-la:han näytti tuulen vuoksi epätodennäköiseltä. Nyt jännätään, mitä lähettyvillä liikkuva trooppinen myrsky tekee ja tuoko se lunta vaiko ei? Joka tapauksessa nyt tarkkaillaan olosuhteita mahdolliseen 22.5. huiputusyritykseen.

Samuli

Makalu_16052013_1

Ps. kuvassa olkapääni takana Mt. Everest (oikean puoleinen huippu) ja Lhotse, jotka näyttävät kovin erilaisilta täältä käsin.

maanantai 13. toukokuu 2013 15:28

Tuulta, tuulta, tuulta..

Himalajakiipeily ei tosiaankaan ole erityisen vauhdikasta puuhaa. Nyt olen maannut teltassani perusleirissä (5700 m.) viimeiset 7 päivää eikä tuuli- ja säärintamakartat ole näyttäneet kovinkaan paljon muutosta. Tänään huipulla tuulee toistasataa kilometriä tunnissa ja suurehko huolenaihe on, onko kakkosleirini enää tallessa Makalu-La:ssa  (7400 m.). Sen näkee huippuyrityksessä, sillä tällä kelillä ei ole asiaa lähteä tarkistelemaan.

Makalu_BC_13052013_2

Makalu_BC_10052013
Suihkuvirtauksen pois siirtymisen ja siis tuulten laantumisen suhteen alkaa ennusteissa näkyä toivoa 18-19.5., joten odotellaan. Tähän väliin tosin tulee Bengalin-lahdella möyryävän trooppisen myrskyn aiheuttama runsaan lumisateen uhka. Tsekataan, mitä tapahtuu?

Samuli

tiistai 7. toukokuu 2013 17:16

Makalu-La ja nyt alkaa kyttäys!

Pääsinpä vihdoinkin kolmannella yrittämällä ykkösleirini (6650 .) yläpuolelle viimeistelmään ns. ”valmistelevan vaiheen”. Ennen huippuyritystä pyrin saamaan ylintä lukuunottamatta leirit paikoilleen ja siinä samalla hoitamaan sopeutumisen niin hyvälle mallille, kuin ennen huippuyritystä on tarpeellista.

Makalu_05052013_3

Säämieheni oli lupaillut lähes poikkeuksetta kovaa tuulta ylhällä, mutta 4.5. kelissä oli mielestäni pieni muutos. Pamautin tuona päivänä lounaan jälkeen ykkösleiriin ja edelleen seuraavana aamuna ryhdyin kuskaamaan kakkosleirivarustusta ylöspäin. Keli oli aamupäivällä hyvä ja saavuin todella rankan nousun päätteeksi Makalu-La -solan laitamille. Korkeusmittari näytti tässä kohtaa 7420 metriä, minkä päätin riittävän kakkosleirini paikaksi.
Makalu-La on valtava, Everestin ja Lhotsen välistä eteläsolaa muistuttava laaja satula-alue. Valtaosa ryhmistä laittaa leirinsä kuulemma vähän kauemmas, kuin mihin omani laitoin. Sitähän minä en oikeastaan tiennyt, sillä muita telttoa en nähnyt. Tarkoitukseni on laittaa huippuyrityksen yhteydessä ”lennosta” vielä kolmas leiri 7800-7900 metriin.

Makalu_05052013_2

Joka tapauksessa ankkuroin telttani tuohon 7420 metriin ja asetuin taloksi. Keli heittäytyi suhteellisen huonoksi enkä tainnut poistua ulos pienestä Bibleristäni ennen seuraavaa aamua. Sain siis hyvän yön korkealla ja sopeutumisen pitäisi olla ihan hyvällä mallilla huipullenousua ajatellen. Makalun huippu muuten näkyi leiripaikastani ensimmäisen kerran koko reissussa – aika tarkalleen tuhat metriä leiriäni ylempänä.

6.5. laskeuduin perusleiriin yhä huononevassa säässä. Lumisade alkoi kiihtyä ja peitti jäljet enkä olisi varmasti jaksanut paksunevassa lumihangessa kiivetä solaan. Tänään 7.5. ylhäällä tuulee taas todella kovaa (> 60 Mph). En olisi saanut sopeutumisen viimeistelevää kierrostani osumaan paremmin oikeaan saumaan. Nyt ainoa huolenaiheeni on, pysyykö telttani Makalu-La:ssa huippuyritykseen saakka. Sitä aletaan nimittäin kyttäämään nyt ja toivon huipun tuulten lauhtuvan 13.5. jälkeen.

Täällä perusleirissä on mukavaa makailla; syödä karkkia, lukea kirjoja, katsella leffoja ja kuunnella suihkuvirtauksen huminaa ylärinteissä. Ei silti saa unohtaa miksi täällä ollaan. Nyt sormet ristiin, että saadaan lähitulevaisuuteen hyvä huippupäivä!

Makalu_05052013_1

tiistai 30. huhtikuu 2013 12:03

Hyvää vappua Makalulta!

Vappu Himalajalla on viime vuosina tullut mulle perinteisemmäksi, kuin Kaivarin piknikit ym.! Ainakin säät ovat täällä monesti aurinkoisemmat. Niin tänäänkin.

Palasin eilen alas ensimmäiseltä rotaatiolta. Kävin viemässä leirivarusteet 6600 metriin ja vietin siellä yhden tuulisen yön pikkuruisessa I-Tentissäni. Mukana oli kahdet leirikamppeet ja tarkoitus oli käydä samalla kierroksella perustamassa kakkosleiri Makalu-la:han 7200-7300 metriin. Ykkösessä vietetty yö ja aamu olivat kuitenkin aivan liian tuulisia lähteä ylemmäs. Suihkuvirtauksen pauhu kuului komeasti leiriini asti. Klo 10 jälkeen hiljeni, mutta olisi ollut jo liian myöhäistä lähteä viemään leirivarustus ylös ja palata samana päivänä valoisan aikaan alas. Vielä oli nimittäin liian varhaista mennä 7300 metriin yöpymään.

Makalu_29042013_02

Eli huomenna alkaa toinen ja viimeinen ”valmisteleva” rotaatio ja uusi yritys saada kakkosleiri paikalleen Makalu-la:han. Toivottavasti tuulet tyyntyisivät. Samalla on tarkoitus viettää leirissä yö tai kaksi ja siten viimeistellä sopeutuminen huippuyritykseen.

Makalu_ 29042013_01

Returned from my first rotation yesterday after having spent a night at my camp 1 at 6600 meters. Were also hoping to get to establish my camp 2 at Makalu La (7300 m.) but the winds up high were way too strong (50-60 Mph). Going for the second rotation tomorrow on May 1st. Hopefully the winds will allow me to reach Makalu La, put up my camp 2 and spend a night there to finalize my acclimatizing before the summit push.

Samuli