Pääsinpä vihdoinkin kolmannella yrittämällä ykkösleirini (6650 .) yläpuolelle viimeistelmään ns. ”valmistelevan vaiheen”. Ennen huippuyritystä pyrin saamaan ylintä lukuunottamatta leirit paikoilleen ja siinä samalla hoitamaan sopeutumisen niin hyvälle mallille, kuin ennen huippuyritystä on tarpeellista.

Säämieheni oli lupaillut lähes poikkeuksetta kovaa tuulta ylhällä, mutta 4.5. kelissä oli mielestäni pieni muutos. Pamautin tuona päivänä lounaan jälkeen ykkösleiriin ja edelleen seuraavana aamuna ryhdyin kuskaamaan kakkosleirivarustusta ylöspäin. Keli oli aamupäivällä hyvä ja saavuin todella rankan nousun päätteeksi Makalu-La -solan laitamille. Korkeusmittari näytti tässä kohtaa 7420 metriä, minkä päätin riittävän kakkosleirini paikaksi.
Makalu-La on valtava, Everestin ja Lhotsen välistä eteläsolaa muistuttava laaja satula-alue. Valtaosa ryhmistä laittaa leirinsä kuulemma vähän kauemmas, kuin mihin omani laitoin. Sitähän minä en oikeastaan tiennyt, sillä muita telttoa en nähnyt. Tarkoitukseni on laittaa huippuyrityksen yhteydessä ”lennosta” vielä kolmas leiri 7800-7900 metriin.

Joka tapauksessa ankkuroin telttani tuohon 7420 metriin ja asetuin taloksi. Keli heittäytyi suhteellisen huonoksi enkä tainnut poistua ulos pienestä Bibleristäni ennen seuraavaa aamua. Sain siis hyvän yön korkealla ja sopeutumisen pitäisi olla ihan hyvällä mallilla huipullenousua ajatellen. Makalun huippu muuten näkyi leiripaikastani ensimmäisen kerran koko reissussa – aika tarkalleen tuhat metriä leiriäni ylempänä.

6.5. laskeuduin perusleiriin yhä huononevassa säässä. Lumisade alkoi kiihtyä ja peitti jäljet enkä olisi varmasti jaksanut paksunevassa lumihangessa kiivetä solaan. Tänään 7.5. ylhäällä tuulee taas todella kovaa (> 60 Mph). En olisi saanut sopeutumisen viimeistelevää kierrostani osumaan paremmin oikeaan saumaan. Nyt ainoa huolenaiheeni on, pysyykö telttani Makalu-La:ssa huippuyritykseen saakka. Sitä aletaan nimittäin kyttäämään nyt ja toivon huipun tuulten lauhtuvan 13.5. jälkeen.

Täällä perusleirissä on mukavaa makailla; syödä karkkia, lukea kirjoja, katsella leffoja ja kuunnella suihkuvirtauksen huminaa ylärinteissä. Ei silti saa unohtaa miksi täällä ollaan. Nyt sormet ristiin, että saadaan lähitulevaisuuteen hyvä huippupäivä!